Hyvä viikonloppu: hyvää seuraa ja monen mieltä vaivanneen asian lähes yhtäaikainen järjestyminen. Lisäksi äiti on palannut Venezuelasta ja organisointimylly pyörii taas Pohjanmaan päässä.

Perjantaina oli siunattu vapaapäivä, joten laulelin ja kahvittelin kaikessa rauhassa kunnes oli aika lähteä tapaamaan Ainoa. Puitiin kaikkea eräässä kauheassa kiinalaisessa, ja kerroin että mun pitäisi löytää kämppä maaliskuun alusta ja kämppiskin olisi kiva. Aino sanoi siihen, että hän on hajonnut Lahteen ja haluaa muuttaa Helsinkiin, ja nyt meistä tulee sitten kämppiksiä maaliskuun alusta :D En osannut edes ajatella että homma järjestyisi näin! Ollaan oltu ennenkin kämppiksiä Ainon kanssa (joskus huuruisessa nuoruudessamme), ja jos kestettiin toisiamme silloin niin eiköhän kestetä nytkin. En malta odottaa meidän tyttökämppää :D Tosin se kämppä pitää vielä löytää...

Muutenkin kuuluu hyvää: dokkariahdistus on (paljolti Ainon ansiosta) tiessään ja olo on muutenkin rauhallinen. Vielä kun saisi nukuttua tänä yönä.